Nurmikolle on ilmestynyt sekä tuoksuorvokki että päivänkakkara, enkä tietenkään ole voinut leikata nurmikkoa ennen kuin ne ovat kukkineet. Rapunpieli on siis ollut aika rehevä. Toisaalta maa on pysynyt paremmin kosteana, pensashanhikit kukkivat ja rauniokilkka ja varjorikko sen alla ovat muhkeita kun pitkä ruoho on suojannut maata.
Kukkia säästävä rakaisu syntyi lopulta helposti. Tein reunan sekalaisesta valikoimasta pyöreitä kiviä. En erityisemmin pidä kivireunuksista, mutta kun kivet täällä kumminkin on, niin käytin ne sitten tähän. Tärkeää on, että nurmikko ei kasva kivissä kiinni, muuten tulee vain hirveästi kitkentätyötä. Eli multareunusta on oltava sen verran, että ruohonleikkurin pyörä mahtuu kulkemaan. Nurmikko on siis kantattava pari kertaa kesässä.
Tämmöistä tuli. Pensashanhikki ja kivet sopivat yhteen, eikö? Tuo varjon muodostuminen sileän kiven pinnalle oli mukava yllätys. Työmääräähän tämä ratkaisu ei lähitulevaisuudessa helpota yhtään.
Istutukset uusina, 8-10 vuotta sitten. Patjarikot ovat hävineet, mehitähti kasvaa toisessa paikassa, seittimehitähti on jäljellä. Tässä kasvavat myös kevään ensimmäiset krookukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti