sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Kukkimaan uskaltautuneet

Viimeisen parin viikon aikana perhoangervo ja ruskolilja taitavat olla ainoa perennat, jotka ovat uskaltaneet avata kukkansa. Tuntuu, että mitään ei tapahdu pihalla. Toisaalta jo kukinnan aloittaneilla kukinta vain kestää ja kestää. Pikkusydän ei osoita mitään väsymisen merkkejä eikä vuorikaunokki ole koskaan kukkinut näin pitkään.

Perhoangervo on viime kesän hankinta. Etsin taimea jonkun aikaa, koska minusta olosuhteet tuossa puolivarjoisassa paikassa vaikuttivat lajille sopivilta. Ja sehän näyttää viihtyvän ja saa jäädä paikalleen. Ongelmana on ympäröivät kasvit. Onko yhdistelmä liian levoton vai sittenkin sopivan pitsimäinen? Edes yhdeltä suunnalta katsottuna yhtenäisempi tausta toisi kukat paremmin esille.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Ruoka-aika

Nokkoskäyte on valmista, haju on muheva. Keräsin noin kaksi viikkoa sitten astian täyteen nokkosia, vettä päälle ja kansi kiinni. Tänään kastelin ruukkukasvit laimennetulla (n. 1:10) lannoitevedellä. Kasvimaakin saa osansa kunhan tulee kastelutarvetta.  Varrenjätteet lannoittavat kompostia.
Tällä välin nokkoset on taas kasvaneet, joten laitan toisen annoksen hautumaan.  Omenapuun alla on nokkospuska ihan tätä tarkoitusta varten, ja saahan siitä keväällä myös nokkoslettuja tai -keittoa.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Pihasta on tulossa viidakko


kun en ole kahteen viikkoon ehtinyt tekemään siellä mitään.
Luumupuiden alla on pihan lehto, joten saa se vähän viidakkoa muistuttaakin. Siniset kukat ovat lupiineja ja lehtosinilatvoja. Pituutta venymässä ovat pajuasteri ja kanadanpiisku. Taustan maisema puineen on lainattu naapurista.
Aloitin raivaamisen siirtämällä keltapeippiä ja maahumalaa ruukkuihin oven pieleen. Kevätkaihonkukka on levinnyt polulle ja sitä aion siirtää ruukkuihin juurtumaan.
Vaikka kuvasta ei erotukaan (edes sitä polkua), niin polulla on myös ahomansikkaa, jota en tietenkään voi poistaa ennen kuin mansikat on syöty. Luumupuussa kiipeilee punakoiso ja puun juurella on ruohosipulia. Samassa paikassa kukkivat keväällä lumikellot, parvitulppaanit ja esikot.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Kesäkeittoainekset

Kuvassa on säälittävän kokoinen kasvimaani. 'Saahan siitä ainekset yhteen kesäkeittoon', oli naapurin kommentti.  Minusta neljä kattilallista pitäisi tulla, sillä onhan siinä sentään neljä perunaa, 10 sipulia, 12 hernettä, metrin rivi porkkanaa ja puolitoista metriä pensaspapua! Vielä saa salaatinkin ja alkukesän alkupalaksi retiisejä. Kaikki ovat lähteneet kasvuun oikein hyvin. 
Lavojen välissä on vaeltava kukkapenkki. Kasvimaan alta piti poistaa ritarinkannusta ja palavaarakkautta. Toista yhtä aurinkoista paikkaa ei ole tällä pihalla.

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Satumaisia tunnelmia rhodometsässä

Toissapäivänä oli mukava retki Haagan alppiruusupuistoon. Kukinta oli parhaimmillaan ja metsässä oli kuumana päivänä sopivan varjoisaa. 

Olen aikaisemmin pitänyt atsaleoja jotenkin luonnottomina. Ne, mitä olen nähnyt, ovat olleet yksittäisiä räikyvän kirkkaan värisiä pensaita. Haagassa oli paljon värejä, myös hillitympiä, ja suurina määrinä värikkäät pensaat näyttivät rauhallisemmilta. Ja osa tuoksui, niin kuin nuo keltaiset, todella hyvä tuoksu, ei liian voimakas.






tiistai 3. kesäkuuta 2014

Pilvisenä päivänä loistaa

Kultatyräkki ja tulikellukka erottuvat vihreästä pilvisenäkin päivänä. Myös kevätvuohenjuuri loistaa aurinkoisena.  Tuoksumataran valkoinen matto erottuu omenapuun juurelta.
Vaikka mm. pikkusydämet, peipit, alppikärhöt ja sirokuusama kukkivat täysillä, tänään niiden värit vain hukkuvat yleiseen vehreyteen.