Jotain siistiä: aita leikattu

Vihdoin on ollut aurinkoista ja kuivaa niin pitkään, että ehdin leikkaamaan pensasaidan. Vanha kiiltotuhkapensasaita ei kovin paljon kasva kesässä, joten oksanpäät on nopea nipsaista pois. Nyt aita on niin siisti kuin siitä saa. Mukavaa, kun joku kohta pihassa on järjestyksessä;)

Aidasta näkee selvästi, missä kohtaa on eniten ravinteita ja vettä saatavilla. Toisessa päässä ravinteet ja veden vie koivu, toisessa varjostaa kuusi. Keskellä aidan vierellä on istutuksia, joten siinä kohtaa aitakin voi hyvin. Viime syksynä lisäsin kompostia kitukasvuisempiin kohtiin, mutta ei vaikutusta kyllä huomaa. Pitää muistaa syyslannoite, jospa se siitä vahvistuisi.  Hiekan lisääminenkin voisi tehdä hyvää, sillä savimaan kasvihan kiiltotuhkapensas ei ole.

Kiiltotuhkapensasaita olisi niin hieno, kunhan se voisi hyvin: tummanvihreä kesällä, kukat pölyttäjien suosiossa ja marjat lintujen, ja sitten vielä punainen syysväri. Jos se taas ei viihdy, niin taudit iskevät ja oksat kuivuvat. Oksat on myös hauraita, eli aurauslumia pensas ei kestä. Tältäkin pihalta osa aidasta on poistettu, oksat kuivuivat ja katkeilivat. Saa nähdä, mikä on jäljellä olevan aidanpätkän kohtalo. Toisaalta, mikä muukaan pensas jaksaisi kasvaa näin kuivassa paikassa. (En halua piikkistä orapihlajaa.)

Koska aidan vierellä kasvaa kartiovalkokuusia ja pesäkuusia sekä ruukussa pallotuija, niin ajattelin, että muotoonleikattu japaninhapomarja sopisi teemaan. No, tästä ei palloa tule millään, ainakaan moneen vuoteen.