maanantai 11. heinäkuuta 2016

Ruusuretkiä: Päivölä ja Simolan Rosario

Viikonlopusta tuli ruusuinen. Perjantaina osallistuin bloggaajien retkelle Päivölään ja sunnuntaina pistäydyin Simolan Rosariossa.  Ruusujen paras kukinta oli jo ohi tältä kesältä, mutta aina vierailuilla näkee ja oppii jotain uutta ja mielenkiintoista.

Päivölä

Päivölään pääsin tutustumaan bloggaajien retkellä. Kukkivia pensaita oli vielä sen verran, että vastassa oli ruusun tuoksu.
Paikalla toiminnasta kertomassa olivat Pirkko Kahila ja Peter Joy.








Päivölä on entinen Helsingin yliopiston kasvinjalostuslaitoksen ruusutarha, jossa yliopiston luovuttua toiminnasta sitä ovat omin voimin jatkaneet mm. Pirkko ja Peter. 

Jalostuksella tavoitellaan Suomen olosuhteissa kestäviä, terveitä ja pitkään kukkivia ruusuja.  Työn tuloksena saatavilla ovatkin ruusut Sävel, Sointu, Syke, Ilo, Lumo, Loiste ja pimpinellaruusu Tove Jansson.











Menin näistä sulosoinnuista aivan sekaisin. Opiskelin nimiä kuvausjärjestyksessä, mutta muistinko niitä enää kotona, no en.  Muistelen, että ensimmäinen kuvattu ruusu olisi ollut Sointu ja toinen Syke, mutta kuvat ja värit eivät ihan täsmää. Tai vaaleanpunaisen sävyjä on vaikea erottaa kuvista. Joten en siis uskalla nimetä kuvien ruusuja. Seuraavan kerran nähdessäni osaan katsoa tarkemmin.











Juttuja jalostustyöstä oli mielenkiintoista kuunnella. Aina ei onnistu, tämäkin kaunokainen on teettänyt paljon turhaa työtä, kun yrityksestä huolimatta riittävän kestävän ruusun jalostaminen ei ole onnistunut.







Muutama kuva lisää: ruusuja, liljoja, kurjenmiekkoja.





























Kotiin mukaan lähti tietysti taimia, syysastereita ihan suunnitellusti, ja muutama muu vähemmän suunniteltu. Osalle olen keksinyt paikan, osan sijoittaminen vaatii taimikierrätystä pihalla.



Simolan Rosario

Simolan Rosariossa Klaukkalan lähellä oli sunnuntaina avointen ovien päivä.  Ruusujen kukinta oli selvemmin ohi kuin Päivölässä. Valamonruusut kukkivat. 









Ja ukkospilvet vaanivat joka puolella ympärillä.










Talvi oli tuhonnut ruusunversoja, mutta mikään ei ollut lopullisesti menetetty. Ruusut kasvavat voimakkaasti, mutta tämän kesän kukinta kärsi.
















Ruusujen joukossa kasvaa myös perennoja ja luonnonkukat saavat kukkia.  Kiva kuulla, että jollain muullakin on periaate, että mitään ei kitketä pois, jos sitä ei tunnisteta;)







Puistotunnelmaa: vanhimmat pitkät ja leveät ruusurivistöt päättyvät jämäkästi tuijiin.

Tässä vaiheessa jyrinä oli jo niin uhkaava, että kiirehdin kotiin ukkosta pelkäävän koiran turvaksi. Paratiisigalleria jäi katsastamatta, samoin myynnissä olleet Hongiston taimiston ruusuntaimet.














2 kommenttia:

  1. Olin näköjään tallentanut blogisi väärin lukuluettelooni, joten en ole saanut siitä ilmoituksia. Asia on nyt korjattu.
    Oli mukava tavata ruusuretkellä Päivölässä. Simolaankin minun piti tulla, mutta enpä ehtinyt.

    VastaaPoista