Kukkakuvausta sadekuurojen välissä

Eilen illalla juhannushelteiden jälkeen pihalla oli jo niin kuivaa, että oikeastaan olisi pitänyt kastella vähintään kasvimaata ja siirrettyjä kasveja. Odotin kumminkin sääennusteiden lupaamaa sadetta enkä onneksi turhaan.  Sateen ropina on tänään kuulostanut oikein hyvältä.  

Sade taukosi päivällä sen verran, että ehdin kuvata pihalla. Kitkemään tai kasveja siirtämään en ryhtynyt, ehkä huomenna.  Paljon olisi kitkemistä, siis liikaa levinneiden kasvien poistamista.









Keltaisten kasvien väliin on levinnyt mm. suopayrttiä, minttua ja mäkimeiramia.  Jättipoimulehti, kuunlilja ja japaninangervo ovat ihan suunniteltuja, suikeroalpia taas ei saa pysymään poissa mistään. 















Muualla pihalla on kirjava tunnelma, istutukset muistuttavat tienvarsia kun kukassa on niin paljon pienikukkaisia kasveja.  Nyt kukkivat sekä alkukesän kukkijat kuten korallikeijunkukka, vuorikaunokki, mirrinminttu, tuoksukurjenpolvi, että keskikesän kukat kuten kellokukat, alpit, liljat, perhoangervo, jalopähkämö, tähtiputki, loistosalvia, keltasauramo ym.  Ja kokokesänkukka pikkusydän.








 

Olen tyytyväinen, kun kasvit ovat pysyneet hyvin pystyssä sekä tänään että edellisessä rankkasateessa. Mitään en ole tukenut ja se on ollut tavoitteenakin.  Rehellisesti sanottuna, kyllä pihalla on tukemista vaativia kasveja kuten kultapallo ja ehkä ukonhattukin. Pioni myös, mutta se on jäänyt muiden kasvien varjoon eikä kuki vielä.

Ukonkellon kukat aukesivat eilen. Vesi on vähän painanut varsia alaspäin, mutta tuosta ne vielä nousevat kun sade lakkaa.  Samoin ovat taipuneet jättipoimulehden kukat ja perhoangervo.

Palavarakkaus ei sittenkään hävinnyt. Ruukussa olleet emokasvit eivät selvinneet viime talvesta, mutta nepä olivat ehtineet siementää kasvilavojen vierustalle.  Taustalla pilkottaa kultahelokki.  Nurmikkokin kukkii, paljon on valkoapilaa ja ahoniittyhumalaa.