Laiska luonnonkukkien päivän postaus

Kun sade lakkasi, niin tein muutaman metrin kuvausmatkan terassilta portille päin.  Luonnonkukkien päivän kunniaksi kuvaan pääsivät aurinkoisen ja kuivan paikan luonnonkasvit.

Sininata oli ensimmäinen kokeiluistutus liuskekivien ja nurmikon väliin, kaistaleelle, joka oli niin kuiva ja tampattu, että siinä ei kasvanut mitään. En onnistunut kaivamaan sininadoille edes tarpeeksi syvää istutuskuoppaa, mutta melkein kaikki taimet juurtuivat kumminkin. Tämä on ensimmäinen kesä, kun tuppaat kukkivat kunnolla.

Mutta siis ne luonnonkasvit, kun sininata valmisteli maaperää, niin paikalle on levinnyt keltamaksaruohoa käytävän toiselta puolelta. Taustalla pilkottaa kukinnan aloittavaa ahoniittyhumalaa. Sinivuokko on levinnyt myös tänne, pikkutaimia, ei kuki vielä.

Huopakeltanon istutin paikalle viime kesänä. Katselin koiranulkoilutuslenkeillä tienvarsia, joissa huopakeltano kukki ja mietin, että sen harmaat lehtiruusukkeet ja keltaiset kukat sopisivat sininadan kaveriksi. Ei tarvinnut ryhtyä taimivarkaaksi, taimia löytyi omalta ojanpenkalta.

Näissä kuvissa ei näy, mutta toisen pienen keltakukkaisen kasvin kaivoin tienvarresta viime kesänä: nurmimailasen.  Se on uustulokas, en muista nähneeni moista kasvia ennen viime kesää. Silloin sitä oli tienvarsi niin keltaisenaan, ettei voinut olla huomaamatta.  Muutama verso on sininadan alla, ei kuki vielä.

Nurmitädyke on levinnyt tännekin. Tädykettä on pihalla niin monessa sopivammassa paikassa, että tästä aion sen poistaa. Annoin sen kukkia kumminkin ensin:)

Seinustan kivikkokasvipenkkissä leviävää kissankäpälää olen kuvannut ennenkin. Pidän niin siitä kasvista, ei vaadi edes kastelua. Myös isomaksaruoho pärjää ilman kastelua, vaikka tuossa penkissä kaikki muut kasvit ovat kastelun varassa. Kuiva ja lämmin paikka on koiran suosikkipäiväunipaikkoja ja se näkyy kasveista.

Keltamaksaruoho on istutettu kivireunuksen ja liuskekivien väliin ja kasvaa osittain jo kivien päällä. Sen alkuperää en muista, taitaa olla ostotaimi. Kissankäpälä ja isomaksaruoho on paikallisia, pelastin ne tienlaajennuksen alta.

Tämä on siitä harvinainen paikka pihalla, että multaa on näkyvissä. Osittain syy on siinä, että valkomaksaruoho melkein kuoli viime talvena. Vähän sitä näkyy vasemmassa reunassa kiven vieressä.

Kasvaa tuolla syötävääkin, ahosuolaheinä on hyvää salaatissa ja leivän päällä.