Mustilan taimipäivä

Lauantai meni kasvihörhöilyssä Mustilassa ja sen jälkeen vaikutelmia on pitänyt sulatella pitkään.  Kävin Kari Junnolan saniaiskierroksella (kuvassa esittelyssä kruunusaniainen, on komea) ja kuuntelin Osmo Jussilan ideoita pihan venyttämiseen (mm. hidaskasvuisten havujen ja rhodojen käyttö, ojaankin voi istuttaa rhodoja ja leukotti kannattaa hankkia!). Aika vaikea oli suurissa ryhmissä kuulla esityksiä, joten loppupäivä meni omalla vaelluksella arboretumissa sekä taimipöytien ympärillä.






 

Huomasin taas selvästi, että en ole yhtään keräilijäluonne. Mustilassa oli tarjolla vaikka mitä mielenkiintoista, mutta sitä tunnetta ei tullut, että joku kasvi olisi saatava omalle pihalle. Enemmän katselin, mitä kaikkea on tarjolla ja mietin, mihin tai minkä kanssa kasvit sopisivat. No, jos olisi paljon tilaa, niin onhan paljon etenkin puita ja pensaita, joiden kasvatusta olisi kiva kokeilla. 

Kuvassa metsänpohjan mallia, omalla pihalla kanandanruohokanukka on tykännyt sateisesta kesästä, mutta ei se silti ole kukkinut. Alaskankleitoniaa oli arboretumissa joka puolella (paitsi tässä kuvassa;)  Ostin alaskankleitonian viime kesänä Mustilan taimitarhalta. Se talvehti hyvin ja kukki pitkään, joten saa nähdä, tuleeko siementaimia.

Pirunnuijan (Oplopanax horridus) punaiset marjat erottuivat arboretumin vihreydestä. Hauska, näyttävä kasvi ja hauska nimi. Olisi mukava suunnitella istutusalue, jossa olisi käytetty pirunnuijaa. Leikin kotimatkalla mielessäni 'horridus' teemalla.







Omat minikokoiset hankinnat on jo istutettu: kirjavalehtinen kohokki kivikkopenkkiin talven tuhoaman valkomaksaruohon tilalle sekä japaninhappomarja 'Admiration', jonka ostin iloisen värin takia.













Ajattelin, että happomarja sopisi väriltään helmiorapihlajan vaaleisiin lehtiin, kun orapihlajan alla oli vielä tilaakin. Sehän sopi myös tuoksukurjenpolven lehtien väriin.