Tulisipa vettä

Voi kun sataisi kun kumminkin on niin kylmää. Tänään tuli yksi pieni vesikuuro ja siitä oli puolet rakeita, niin pieniä onneksi etteivät vahingoittaneet mitään. Piha alkaa olla aika kuiva, vaikka toistaiseksi kaikki näyttääkin tosi rehevältä. Välttelen kitkemistä ja nurmikonleikkuuta, ettei piha aivan nuukahda. Helle tietysti kuivatti mutta kyllä tämä kylmä tuulikin kuivattaa lisää.




Kastelutynnyrinkin laitoin pihalle aikaisin keväällä, että se muka turpoaisi kevätsateissa. Höh, missä sateessa, ja kannettu vesihän ei tynnyrissä pysy. 

Periaatteessa olen sitä mieltä, että jos kasvi ei pärjää ilman erityishyysäystä, niin sen paikka ei ole tällä pihalla, käytännössä teen kumminkin kaikkeni, että kasvit pysyisivät hengissä. Joten teen tehoiskuja pitkin pihaa ja kastelen kasveja, jotka näyttävät kaipaavan vettä. Kaikki uudet istutukset ja äskettäin siirretyt kasvit saavat vettä joka tapauksessa, viime kesän istutukset myös. Ehkä sitä edeltävänkin kesän istutukset tarvitsisivat vielä erityishuomiota, mutta niin vanhoja juttuja en muista millään.

Tänä keväänä halusin helpottaa joidenkin talvesta kärsineiden kasvien oloa. Alppiruusu,  japaninmagnolia ja kartiovalkokuuset piristyivät silmissä kun saivat juurelleen pari ämpärillistä vettä. Magnoliasta oli kuivaneet tai paleltuneet kaikki oksankärjet, alppiruusu näytti vain yleissurkealta ja punaruskealaikkuiselta.  Alppiruusu on kasvattanut jo uuden raikkaanvihreän lehtikerroksen. Kukkia tuli vain kolme, yksi niistä kukkii aivan makuuhuoneen ikkunan edessä, joten sitä olen voinut ihailla heti aamusta.